95% thaimaalaisista on buddhalaisia. Thaimaan buddhalaisuus on kuitenkin sekoitus Buddhan opetuksia, hindulaisuutta, animismia ja spiritualismia. Useimmat thaimaalaiset tuntuvat uskovan henkiin, ihmeisiin ja historialliseen Buddhaan itseensä enemmän kuin hänen opetuksiinsa. Myös edesmenneitä kuninkaallisia ja nykyistäkin kuningasta kohdellaan uskonnollisina kulttihahmoina. Thaimaassa buddhalaisuus onkin tiukasti kytköksissä sekä valtionhallintoon että kuninkaaseen.
Thaimaalainen kantaa kaulassaan onnea tuottavia tai pahoja henkiä karkottavia amuletteja, samanlaisia roikkuu myös taksien etupeileistä onnettomuuksia torjumassa. Munkit auttavat valitsemaan sopivan hääpäivän tähdistä katsomalla ja myyvät onnennumeroita vaikkapa lottonumeroiksi.
Temppelialueet ovat täynnä kultaa, kimallusta ja kaikenlaista koristetta - juuri sitä mistä Buddha käsitykseni mukaan opetti pääsemään eroon. Lunastaakseen paremman aseman seuraavassa elämässään thaimaalaiset ovat vuosien saatossa lahjoittaneet temppeleihin melkoisesti maallista mammonaa. Jotkut temppelit ovat ruokkineet tätä lahjoitusvimmaa lupaamalla kaikenlaista mukavaa lahjoituksia vastaan - tosin vasta seuraavassa elämässä.
Toki meriittejä eli "plussapisteitä" seuraavaa elämää varten voi kerätä myös tekemällä hyviä tekoja, mikä osaltaan selittää thaimaalaisten auttamishalun.
Temppeli eli wat on usean rakennuksen muodostama kokonaisuus. Niiden piha-alueilla järjestetään myös maallisia tapahtumia, esimerkiksi markkinoita. Temppeleitä riittää Thaimaassa, mutta matkailijan ei tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa, jos on parin visiitin jälkeen mielestään nähnyt niitä kylliksi. Varsinkin kun temppelialueilla kiertäminen on varsin hiostavaa puuhaa Thaimaan ilmastossa.
Buddhalaismunkit joutuvat tekemään köyhyyslupauksen. He kulkevat oransseissa kaavuissaan, kerjäävät ruokansa eivätkä saa omistaa mitään. Silti innokkaat seurakuntalaiset lahjoittavat heille temppeleihin rahan lisäksi pesukoneita, tietokoneita, jopa autoja. On haastavaa pysyä kaidalla tiellä, kun maallista hyvää ehdoin tahdoin tuputetaan. Munkit saavat syödä vain ennen puoltapäivää. Aamuisin he kulkevat kerjuukierroksensa ja saavat ruokansa lahjoituksina tavallisilta kansalaisilta.
Temppelit kouluttavat noviiseiksi hakeutuvia nuoria poikia yleisten oppivaatimuksien mukaisesti. Buddhalaiseen temppelilaitokseen kuuluu jopa oma yliopisto, jossa voi suorittaa kelvollisen korkeakoulututkinnon. Varattomien perheiden pojille se onkin ainoa reitti sivistykseen ja oppiarvoihin. Köyhien perheiden tytöiltä tämä mahdollisuus puuttuu, sillä naisia ei temppelikouluihin oteta.
Moni nuori munkki siirtyy siviiliin loppututkinnon suoritettuaan, mikä on aivan hyväksyttävää. Munkkina voi olla pari viikkoa tai lopun ikäänsä, se on jokaisen oma asia. Itse asiassa useimmat nuoret miehet viettävät jonkin ajanjakson temppelissä hankkiakseen meriittiä itselleen ja perheelleen.
HYVÄ TIETÄÄ:
Mentäessä sisään rakennukseen, jossa sijaitsee Buddhan kuva, jalkineet on jätettävä ulkopuolelle. Jos sinut opastetaan polvistumaan, istuudu lattialle "merenneitoasentoon" siten, että jalkasi ovat sivulla poispäin Buddhasta (nainen) tai istu kantapäittesi päälle (mies). Jos et taivu kyseisiin asentoihin, mikä ei ole harvinaista meille teini-iän ohittaneille suomalaisille, kannattaa vetäytyä kohteliaasti paikalta. Temppelirakennukseen ei pidä mennä shortseissa eikä hihattomissa topeissa. Väljät puuvillaiset pitkät housut ja teepaita ovat sopiva asukokonaisuus kulttuurikierrokselle. Varaa mukaan myös sateensuoja, joka suojaa tarvittaessa paitsi sadekuurolta myös paahtavalta auringolta.
HYVÄ TIETÄÄ:
Munkki on sosiaalisessa hierarkiassa aina maallikkoa ylempänä. Maallikko kävelee aina munkin takana ja istuu alemmalla tasolla, mikä on joskus meille isokokoisille suomalaisille hankalaa. Nainen ei missään tapauksessa saa koskettaa munkkia tai edes hänen kaapuaan. Busseissa munkit istuvat aina takaosassa ja siksi naiset välttävät näitä istuimia.
HYVÄ TIETÄÄ:
Buddhan kuvia on kohdeltava erityisellä kunnioituksella, vaikka niitä onkin myynnissä muun matkamuistorihkaman seassa. Tavallinen thaimaalainen ei pidä Buddhan kuvaa kauppatavarana tai taide-esineenä ja tekee aina wain, ennen kuin joutuu koskettamaan sitä. Turistinkin on hyvä muistaa, että se on Thaimaassa pyhä esine.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti