Hartaasti vai hilpeästi? Suomi ja Thaimaa juhlivat

Vietän tätä itsenäisyyspäivää, niin kuin monia tätä ennen, Thaimaassa. Thaimaa ja Suomi juhlivat osin päälletysten. 5. joulukuuta on Thaimaan rakastetun kuningas Bhumibolin syntymäpäiväpäivä. Kuningas täytti eilen 83 vuotta ja on aika huonossa kunnossa. Hän kykeni kuitenkin esiintymään lyhyesti julkisuudessa ja sanomaan muutaman sanan. 5. joulukuuta  on Thaimaassa myös isänpäivä ja yleinen vapaapäivä. Eilen päivä osui sunnuntaiksi, joten tänään maanantaina vietetään korvaavaa vapaapäivää. Virastot ja koulut ovat kiinni.

Thaimaalaiset juhlivat yleensä äänekkäästi. Ilonpitoon kuuluu syömistä, mahdollisesti myös juomista, naurua ja vilkasta seurustelua. Baareissa juhlitaan äänekkään musiikin säestyksellä ja hyvin usein ammutaan ilotulitteita. Kuninkaan syntymäpäivää juhlistetaan kuitenkin sellaisella hartaudella, että tunnelma sopii hyvin suomalaiseen itsenäisyyspäivään. Kuningas Bhumibol on jokaiselle thaimaalaiselle lähes jumalolento, maan isä sekä symbolisessa että konkreettisessa merkityksessä.

Satuin olemaan täällä Mae Phimissä kolme vuotta sitten, kun kuningas täytti 80 vuotta. Mae Phimin kilometrien pituinen hiekkaranta oli valittu yhdeksi monipäiväisten juhlallisuuksien päätapahtumapaikaksi. Sinne kokoontui lähes 100 000 thaimaalaista. Muistan, kuinka istuin illalla pimeällä rannalla, joka oli tupaten täynnä väkeä. Ihmiset istuivat piknikvarusteineen perhekunnittain siellä, söivät, joivat ja rupattelivat hiljaa. Kukaan ei korottanut ääntään saati törttöillyt juovuksissa. Kun jossain soitettiin kuninkaan hymni, koko rannallinen ihmisiä nousi hiljaa seisomaan, vaikka musiikkia ei voinut edes kuulla. Ilta päättyi parin tunnin pituiseen loisteliaaseen ilotulitukseen.

Oi Suomi katso sinun päiväs koittaa...Kuuntelen nettiradiosta Radio Suomen musiikkilähetystä. Vanhoja iskelmiä, perinteistä Suomi-musiikkia, myös Finlandia-hymni, joka sykähdyttää täällä kaukomailla vielä enemmän kuin kotona.

Hyvää ja harrasta itsenäisyyspäivää meille kaikille suomalaisille, missä sitten tänään olemmekaan.

Annika

Hitaasti kypsäksi

Kolme viikkoa sitten saavuin Villa Fabellaan ja kiersin heti tutkimassa hedelmäpuut. Papaijat roikkuivat viittä vailla poimintavalmiina, limettipuussa oli pari pientä kukkaa ja mangopuussa jotain, joka saattoi näyttää alkavilta nupuilta. Kaikki muutkin kasvit olivat hengissä. Puutarhani on vasta vuoden vanha, joten tilanne näytti hyvältä. Varsinkin kun kasveja hoitava herra Suchet valitteli sadekauden olleen poikkeuksellisen rankka.

Moni kuvittelee, että tropiikin lämmössä hedelmäpuut tuottavat monta satoa vuodessa ja kaikki kasvaa kohisemalla. Asia on kuitenkin juuri päin vastoin. Suomessa hedelmäpuilla on hurja kiire kehittää nuppunsa kukkaan, jotta hedelmät ehtisivät kypsyä ennen talven tuloa. Thaimaassa puut voivat suhtautua asiaan rennommin, koska täällä on ikuinen kesä. Nuppuja kehitellään viikkotolkulla, kukkia pukerretaan auki hissukseen ja hedelmät saavat kypsyä auringonpaisteessa hitaasti taivaallisen makeiksi, useiden kuukausien ajan. Minun mangopuuni on täällä oloni aikana ehtinyt venytellä ympäri kehoaan pikkiriikkisiä nupputerttuja, mutta ne eivät ole tehneet elettäkään pullistuakseen avautuviksi kukiksi. Onneksi olen täällä joulukuun puoleenväliin saakka, joten ehdin nähdä puun kukassa. Kuka onnellinen pääsee poimimaan kypsät mangot ensi maaliskuussa? Sitä en tiedä, huvilamme varauskalenterissa on vielä tyhjää noina viikkoina.

Thaimaalaisilla ihmisillä on yhtä rento ote elämään kuin hedelmäpuilla. Asioiden edistymisestä ei kanneta turhaa huolta. Täällä eletään täysillä tässä ja nyt. Elämästä osataan nauttia. Onnellinen olo on tärkeämpää kuin tulevaisuuden saavutukset. Ei siis ihme, että suomalaisenkin on helppo tänne tultuaan unohtaa kiire ja stressi.

Taas Thaimaahan, miksi ihmeessä?

Thaimaa houkuttelee suomalaisia vuodesta toiseen. Lämpö. aurinko, hyvä ruoka, edullinen hintataso ja hyvä palvelu ovat lyömätön yhdistelmä. Miinuspuolella on pitkä lentomatka, joka tänä talvena on myös suhteellisen kallis. Halpoja lentotarjouksia ei juurikaan ole ollut eikä varmaan tulekaan. Lisäksi Thaimaan bahtin kurssi on vahvistunut, mikä tarkoittaa meille matkalaisille hieman viime vuotista korkeampaa hintatasoa paikan päällä. Silti Thaimaa-loman hinta-laatusuhde on edelleen erittäin hyvä.

Jos valitsee omatoimimatkan ja haluaa rauhalliseen lomakohteeseen, kannattaa valita paikka, johon ei järjestetä valmismatkoja. Toki valmismatkoissakin on valinnan varaa, ja uusi kohde voi olla hyvinkin hiljaisella alueella. Sillä tarkoitan lähinnä baarityttöjen ja kiertävien rantakaupustelijoiden puuttumista. Tosin se samalla tarkoittaa myös iltaelämän puuttumista, mikä voi parin viikon lomalla kyllästyttää.

Itse olen viettänyt olosuhteiden pakosta parin viime vuoden aikana runsaasti aikaa Mae Phimissä, joka sijaitsee Rayongin maakunnassa, reilun kahden tunnin ajomatkan päässä lentokentältä. Syynä on Villa Fabella, joka olen hankkinut kiinnekohdakseni Thaimaahan. Huvila on rakennettu lainarahalla, joten vuokraan huvilaa suomalaisille lomanviettäjille peittääkseni edes osan huvilan menoista ja lainanlyhennyksistä. Itse yritän mieheni kanssa päästä sinne pari kertaa vuodessa kunnostamaan paikkoja, kohentamaan puutarhaa ja tietysti nauttimaan.

Mae Phim on ihanan hiljainen ja rauhallinen paikka. Siellä ei ole länsimaalaisille tarkoitettuja hotelleja, ja alueelle tulevat lomailijat ovat lähinnä thaimaalaisia. Viime vuosina Mae Phimiin on kuitenkin kohonnut useita länsimaalaisten omistamia huvila-alueita ja condoja, joten "farangeja" on alkanut näkyä alueella yhä enemmän. Hintataso on hieman noussut, mutta on edelleen huomattavasti alhaisempi kuin varsinaisissa turistikohteissa. Rantakadulla on runsaasti hyviä ravintoloita, kilometrien pituinen hiekkaranta hakee vertaistaan, meriretkille pääsee ja Pattayalle voi tehdä päivän shoppailuretken.

Olen asunut Thaimaassa pisimmillään lähes vuoden ja viettänyt siellä runsaasti aikaa viimeisten 12 vuoden aikana. Villa Fabella on muuttanut suhdettani hymyjen maahan, sillä nyt minulla on siellä pysyvä kiinnekohta. Välillä tietysti hirvittää, kun on sijoittanut niin paljon maahan, jonka kulttuuri ja käytännöt ovat välillä erittäin vaikeasti tulkittavissa. Tiedän kuitenkin, että kun taas marraskuussa jätän Suomen pimeyden kuudeksi viikoksi, teen ensimmäisen kierroksen Villa Fabellan puutarhassa tarkastelemassa kypsyviä banaaneja, papaijoita ja mangoja, pulahdan uima-altaan lämpöiseen veteen ja istahdan terassille lepotuoliin hyvän kirjan kanssa, en kadu yhtään.

Kathoeyt eli "ladyboyt"

Buddhalaisessa luomistarustossa on kolme sukupuolta, joista kolmas muodostuu erilaisista miehen ja naisen sekoituksista. Siitä varmaan johtuu, että Thaimaassa on aina suhtauduttu luontevasti ihmisiin, jotka eivät ole selkeästi miehiä tai naisia.

Thaimaalaisista miehistä noin 5-10 % on kathoey-miehiä. He tuntevat itsensä tytöiksi jo lapsena, ja viimeistään murrosiässä he alkavat syödä hormoneja saadakseen rintansa kasvamaan ja estääkseen lihasten kasvun. Varsinaiset sukupuolenvaihdosleikkaukset ovat aika harvinaisia.

Perinteisessä kyläyhteisössä kathoeyllä on ollut tanssijan ja viihdyttäjän rooli. Nykyisin sekä thaimaalaiset että ulkomaiset turistit ihailevat ladypoikia kabareeteattereissa, joista Pattayan Alcazar ja Tiffany ovat parhaimmat ja kuuluisimmat. Vuosittaiset Miss Alcazar- ja Miss Tiffany -kisat päihittävät julkisuudessa ja suosiossa jopa Miss Thaimaa -kilpailut. Sadat kathoeyt osallistuvat kisojen esikarsintoihin. Thaimaalaiset ovat yleisesti sitä mieltä, että kathoey-missit ovat kauniimpia kuin oikeat naispuoliset missit.

Thaimaalaiset arvostavat naisellisesti ja hienostuneesti käyttäytyviä kathoey-kaunottaria, mutta aggressiivisia, rääväsuisia ja itseään tykö tekeviä alaluokan kathoey-prostituoituja paheksutaan tai heistä tehdään pilaa. Arvostetut kathoeyt toimivat usein kädentaitoja tai luovuutta vaativissa ammateissa, kuten partureina, meikkaajina ja muotitaiteilijoina.

Tavallisissa tyttöbaareissa on yleensä aina yksi tai kaksi ladyboy-tarjoilijaa, jotka kauneudellaan houkuttelevat miehiä baariin. Tottumaton mies ei yleensä tunnista ladyboyta, ja kokeneellakin on joskus ongelmia. Jos nainen on poikkeuksellisen kaunis, tavallista pitempi, upeasäärinen ja huolellisesti meikattu, hän on todennäköisesti kathoey.

Kasvojen säilyttäminen ja menettäminen

Tärkein käyttäytymissääntö, joka matkailijan olisi hyvä hallita, on mielenmaltti tilanteessa kuin tilanteessa. Ei saa korottaa ääntään eikä ilmaista suuttumustaan, vaikka kuinka kiukuttaisi, kun ei mielestään ole saanut ostamaansa palvelua. Näitä tilanteita Thaimaassa tulee vastaan väistämättä. Asiat hoituvat useimmiten ystävällisesti hymyillen, eikä kiukustuminen missään tapauksessa auta asiaa. Kun kumpikin osapuoli säilyttää kasvonsa tai parhaimmassa tapauksessa onnistuu "antamaan toiselle kasvoja", asiat etenevät parhaiten.

Vaikka thaimaalaiset arvostavat tyyneyttä ja pidättyvää käytöstä, hekin voivat joskus menettää malttinsa. Jos thaimaalainen "menettää kasvonsa" sinun edessäsi, voit nähdä jotakin muuta kuin thaimaalaista hymyä. Se voi tapahtua aivan yllättäen eikä siihen voi aina varautua etukäteen.

Hankalin kohtaamani tilanne tapahtui muuttaessamme Samuilta Bangkokiin, josta olimme vuokranneet huoneiston kuukaudeksi. Taksi kiersi ja kiersi Sukhumvitin kujia, mutta ei löytänyt kyseistä taloa. Lopulta hän ilmoitti, että antamaani osoitetta ja taloa ei ollut olemassa , ja voisimme nousta autosta. Sen olisin tehnytkin, jollei taksissa olisi ollut itseni lisäksi kolmea lasta, kahta kissaa ja melkoista määrää matkatavaroita, ja jollei olisi satanut kaatamalla. Sitä paitsi tiesin, että kyseinen talo oli olemassa, sillä siellä odotti lasten isä. Sain houkuteltua taksin vielä uudelle etsintäkierrokselle ja lopulta huomasin itse talon nimen eräässä kyltissä, joka johti sivukujalle. Kun pääsimme perille, taksinkuljettaja alkoi raivota hillittömästi - onneksi ei minulle vaan talon vahtimestarille. Hän oli menettänyt ilmeisesti kasvonsa pahan kerran, vaikka minä en ollut edes korottanut ääntäni kertaakaan - olinpahan vain sattunut löytämään talon, jota ei hänen mukaansa ollut olemassa.

Toinen kiusallinen tilanne sattui sekin autossa. Olin minibussissa matkalla Pattayalta Bangkokin lentokentälle seitsemän muun matkalaisen kanssa. Kokematon kuljettaja eksyi lähellä lentokenttää väärälle moottoritielle, jonka ruuhkaiset kaistat matelivat kävelyvauhtia. Hänellä ei ollut aavistustakaan, mikä olisi oikea reitti ja hän menetti hermonsa täysin tajutessaan, että monet meistä myöhästyisivät lennoiltaan, vaikka me matkustajat pysyimme viilipyttymäisen rauhallisina. Hän puikkelehti ensin sekopäisenä kaistojen välissä ja pysäytti sitten auton keskelle monikaistaista tietä. Hän hyppäsi ulos, yritti huitoen pysäyttää ohi matelevia autoja ja yritti sitten houkutella meidät ulos autosta lompsaansa heilutellen. Ymmärsimme, että hän halusi maksaa meille, jos vain löytäisimme toisen kyydin. Meistä se ei ollut kannatettava ajatus, sillä olimme keskellä moottoritietä, meitä oli kahdeksan ja kaikilla oli runsaasti matkatavaroita. Lopulta saimme houkuteltua hänet takaisin autoon, ja yhteistuumin löysimme oikealle tielle. Muista en tiedä, mutta itse ehdin viime tipassa omalle lennolleni. Totisesti toivon, etten enää osuisi kasvonsa menettäneen kuljettajan kyytiin - siitä ei hyvää seuraa.

Ilmastointi

Useimmat meistä asuvat Thaimaan lomallaan ilmastoiduissa hotellihuoneissa. Ilmastointilaite ei ole pelkästään mukava - usein se pitää ärsyttävän kovaa meteliä ja puhaltaa ilkeästi. Silti elämä ilman sitä on melkoisen uuvuttavaa, paitsi lähellä merta, jossa tuulenvire ja hyvä tuuletin voi olla miellyttävämpi vaihtoehto kuin rämisevä ilmastointi.

Itse asuin Samuilla talossa, jossa ei ollut ilmastointia. Talon ikkunat olivat lasittomat ja ikkunaluukut aina auki - kaikkiin ilmansuuntiin. Kaikkia oviakin pidimme päiväsaikaan auki. Kivilattia oli mukavan viileä, eikä kukaan perheestä tuntenut oloaan tukalaksi. Ainoa murhe, joka korostui sadekaudella, oli vähäisen omaisuutemme hidas mutta väistämätön tuhoutuminen. Kaikki paperitavara, myös kirjat, kostuivat kupruille. Kaikki mitkä oli ruostuakseen, ruostui (kuten tyttöjen hiuspinnit). Kaikki mikä oli homehtuakseen, homehtui (kuten Suomesta tuodut reput ja lippikset). Pyykit kuivasin silityskuiviksi lattialla pyörivän tuulettimen edessä ja silitin kuivaksi. Oivalsin nopeasti, miksi Samuin kaupoissa ei myyty höyrysilitysrautoja! Uutena ostetut puiset ja rottinkiset huonekalut keräsivät sisuksiinsa kaikenlaisia ötököitä, jotka vääjäämättä mutustivat niitä sahajauhoksi.

HYVÄ TIETÄÄ:

Kulkeminen edestakaisin ilmastoitujen tilojen ja kostean kuuman ulkoilman välillä on rankkaa limakalvoille. Thaimaalaiset kärsivät toistuvista hengitystietulehduksista, ja sellainen voi iskeä myös turistiin. Jos tunnet yhtään oireita alkavasta nuhasta, kurkkukivusta tai yskästä, mene heti apteekkiin, jotta saat sopivan lääkityksen. Ei kannata jäädä odottamaan oireiden mahdollista pahenemista. Jos voit säätää hotellihuoneesi ilmastointilaitetta, yritä pitää se mahdollisimman lämpimällä - mitä suurempi on ulko- ja sisätilojen lämpötilaero, sitä rankempaa limakalvoille.

Hyvä tietää Thaimaan ilmastosta

Elimistö tarvitsee aikansa tottuakseen trooppiseen ilmastoon. Useimmat meistä tottuvat noin kymmenessä päivässä. Sen huomaa siitä, että hiki alkaa virrata entistä herkemmin! Harmi kyllä useimpien loma ei kestä paljon kauempaa. Totutteluvaiheessa kannattaa ottaa rauhallisesti - ei siis tuntikausien kaupunkikävelyä paahtavassa helteessä! Uima-altaalla aurinkovarjon alla löhöily on enemmän kuin suositeltavaa!

* * *

Thaimaalaiset käyttävät talkkia viilentämään oloaan kosteassa ilmastossa. Klassikkotalkki on nimeltään Prickley Heat Powder, jota saa kaikista marketeista. Se sisältää viilentävää ja ihoa rauhoittavaa mentolia, joten se auttaa myös kutisevaan ja ärtyneeseen ihoon. Jos mentolin tuoksu ja tuntu ei miellytä, tavallinen vauvatalkki ajaa lähes saman asian. Jos hikoilet herkästi, kannattaa ehdottomasti kuljettaa pientä talkkia käsilaukussa ja hieroa sitä aika ajoin otsaan ja muihin kriittisiin paikkoihin. Ei haittaa kulkea naama valkoisena - niin thaimaalaisetkin tekevät. Muista talkita huolella myös jalat varpaanvälejä myöten. Se ehkäisee hiertymiä ja rakkoja.

* * *

Thaimaan ilmastossa talirauhaset tukkeutuvat helposti ja sen seurauksena iho alkaa kukkia viimeistään toisen lomaviikon lopulla. Kannattaa puhdistaa iho huolella joka ilta ja aamu ja käyttää syväpuhdistavia kasvonaamioita. Niitä saa edullisesti myös pikkumarketeista. Katso thaimaalaisten kasvoja: yllättävän monella on paha akne tai arpia aknen jäljiltä!

* * *

Trooppinen sadekuuro voi yllättää koska vain, kuivimpia seutuja ja kuukausia lukuunottamatta. Kun Thaimaassa sataa, vettä tulee kirjaimellisesti kuin saavista kaataen. Kanna aina taitettavaa sateensuojaa mukanasi. Siitä saa myös hyvän aurinkosuojan aina tarvittaessa.